Hengitys ja syöminen

Jotta sellaiset ihmisen perustoiminnot kuin hengitys, pureskelu ja puhuminen sujuisivat ongelmitta, on useiden kasvojen, kielen ja nielun lihasten toimittava saumattomasti yhdessä.

Toiset lapset ovat sotkuisia syöjiä: he pureskelevat ruokaa vain toisella puolella suutaan ja ruokaa tippuu avonaisten huulten välistä. Vaikka sotkusyöminen kuuluukin lapsuuteen, lihasten epätasapainoinen toiminta voi vaikuttaa lapsen kasvojen ja leuan kehittymiseen. Nielemisen aikana kielen kärjen tulisi painua tiukasti kitalakeen aivan yläetuhampaiden takana. Joillekin lapsille kehittyy jo varhaislapsuudessa virheellinen nielemismalli: kielen kärki painuu hampaita vasten tai työntyy jopa hampaiden väliin. Koska ihminen nielaisee satoja ellei jopa tuhansia kertoja päivässä, voi kielen toistuva, poikkeava painautuminen hampaisiin tai niiden väliin aiheuttaa merkittäviä purennan ja hampaiden kehittymisen ongelmia (esim. Ovsenik 2009).

Toiset lapset puolestaan hengittävät suurimman osan ajasta suun kautta. Suuhengittäjien huulet ovat raollaan tai suu laajemmin auki, myös pää kallistuu herkästi eteenpäin vaikuttaen koko ryhtiin. Leukojen, suulaen ja purennan optimaalinen kehittyminen on mahdollista vain, kun kielen lepoasento pysyy yläetuhampaiden takana ja huulten lihasjänteys ja voima tasapainottavat kielen luomaa painetta hampaisiin. Näin ollen suun jatkuva aukipitäminen voi vaikuttaa epäedullisesti niin leukojen, suulaen kuin purennankin kehittymiseen (esim. Bresolin et al. 1984Harari et al. 2010).